Kotkan kuvataideohjelma 2018 – 2023

Visiomme Kotkan, jossa kuvataide olisi osa kaupunkikulttuuria ja kaupungilla näkyvä rooli ammattimaisen kuvataiteen ylläpitäjänä. Ei tukijana, koska kuvataide tulee nähdä laajempana osana kaupunkisuunnittelua ja kun arvioidaan kaupungin viihtyvyyttä. Se ei ole pelkkä menoerä vaan se aikaansaa monenlaista hyvinvointia. Kotkassa on muun muassa paljon näkyvää julkista taidetta ja Vellamossa toimii vaihtuva taidenäyttely. Näiden toimivien palvelujen lisäksi kaupunki kaipaisi enemmän panostusta kuvataiteeseen, jotta tänne saataisiin positiivista virettä kuvataiteen laajalta kentältä. Myös kaupunkilaiset voivat paremmin jos kaupungilla on eläväinen ja vilkas kulttuurielämä. Tulevaisuuden Kotka olisi houkutteleva kaupunki kuvataiteilijoiden asua ja työskennellä. Kotka tarvitsee lisää luovia ja intohimoisia taiteentekijöitä, joiden avulla Kotkan kuvataidekulttuuri saadaan uuteen eloon. Sekä kotkalaisten kuvataiteentekijöiden tulisi yhdistää voimansa ja mennä kohti uusia tuulia, yhdessä.

Museon tulee jatkaa käytäntöä hakea valtiontukea, jonka avulla se voi maksaa näyttelyitä pitäville taiteilijoille palkkaa. Avustusta museoille taiteilijoille maksettavien näyttelypalkkioiden kattamiseksi on saatu viime vuonna 2440€, toivomme että palkkioita haetaan myös tulevaisuudessa ja että summa olisi jatkossa suurempi. (LÄHDE: Taiteilijalehti, 2018. ja Avustus museoille taiteilijoille maksettavien näyttelypalkkioiden kattamiseksi 2017-pdf)

On tärkeää että kuvataide otetaan jatkossa paremmin mukaan jo kaupunkia suunniteltaessa eli esimerkiksi kun uutta Karhulan kirjastoa visioidaan tulisi ottaa huomioon nyt piirrustusvaiheessa kuvataiteen näyttelytila. Tilaan tulisi suunnitella ainakin mediataiteelle pimeähuone sekä mahdollisten työpajojen sun muiden järjestämiseen tilat, valkoisten galleriaseinien lisäksi. Kaupungin rakennushankkeet olisi hyvä suunnitella prosenttiperiaatetta mukaellen eli:

”Prosenttiperiaate tarkoittaa, että osa rakennushankkeen määrärahasta käytetään taiteeseen. Periaatteen toteuttamiseksi on useita rahoitusmalleja. Perinteisen määritelmän mukaan noin yksi prosentti rakennushankkeen budjetista käytetään taiteeseen.”

(LÄHDE: Prosenttiperiaatteen käsikirja taiteen tilaajalle, 2015)

LUOVA POTENTIAALI

Tulevaisuudessa luovan alan osaajat toimivat monenlaisissa tehtävissä muun muassa kaupunkisuunnittelussa ja kaupunki toimisi erilaisten toimijoiden yhdistävänä tekijänä. Kuvataiteilijoiden osaaminen ei rajoitu pelkästään jokaisen erikoisosaamisalueeseen vaan luovaa, laatikon ulkopuolista ajattelua voitaisiin hyödyntää kaupungin ja sen toimijoiden muissakin pulmissa. Kuvataiteen tekijät liittyvät tulevaisuudessa niin yritystoimintaan kuin tapahtumiin ja rientoihin joita se voisi tuottaa, itse taiteellista työtä unohtamatta. Kuvataiteilija on tulevaisuudessa monialainen osaaja eikä kangistu kaavoihinsa. Toivottavasti kaupungin toimijat näkevät tämän yhteiskunnan muutoksen ja osaavat tarttua kuvataiteilijoiden osaamiseen ja palkata heitä oikeisiin kuvataiteilijoiden töihin. Hyvä esimerkki tästä on muraali-projekti yhdessä UPEART:in kanssa. Huomattavasti enemmän voisi kuitenkin tehdä, ilman erillisiä festivaaleja.

TAITEILIJOILLE TILOJA JA TULOJA

Kuvataiteilijoiden taiteellista työskentelyä on tuettava, varsinkin tekijöiden aloitellessa uraansa, mutta myös myöhemmin. Kuvataiteen rahoitus tulisi nähdä suurempana kokonaisuutena kuin yksittäisiä taiteilijoita tukevina toimenpiteinä. Kuvataiteen tekeminen tulisi nähdä tärkeänä osana yhteiskuntaa, koska taide luo sivistysvaltion ja se puhuttaa laajasti (LÄHDE: Teesit ja rahoituksen periaatteet, Sitra 2017).

Juha-Pekka Väisänen sanoi Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessaan (HS, 5.3.2018) osuvasti että:

”Myös yritysmaailman ja julkisen sektorin pitää uskaltaa palkata taiteilijoita, ei konsulteiksi tai vapaa-ajan viihteeksi, vaan ihan oikeisiin taiteilijoiden töihin.”

(LÄHDE Väisänen Juha-Pekka, HS 2018)

Kotka voisi toimia tässä edelläkävijänä ja se nostaisi taiteilijoiden työskentelyapurahat sille tasolle kun ne ovat joskus muinoin olleet. Kaupungin budjetissa tulisi olla ainakin kolmen taiteilijaapurahan (eli 3x 16000€) verran ammattitaiteilijoille suunnattua taiteelliseen työskentelyyn tarkoitettua rahaa.

Taiteilijoiden toimeentulo on nykyään hajanaista. Kotkalla on pitkä perinne kuvataiteilijoiden työskentelyn tukemisessa ja toivottavasti näin on myös jatkossa. Tähän on hyvä mahdollisuus taloustilanteen parantuessa paraikaa kohisten. Rahoituksen vuotuinen tuki toisi työskentelyyn pitkäjänteisyyttä ja sitouttaisi tekijät kaupunkiin. Pitkäjänteiseen työhön tarvitaan pitempää rahoitusta, innostunut porukka ja tilat tehdä. Tähän tarvittaisiin kaupungin kulttuuri-ihmisten tuki ja konkreettinen työpanos. Työskentelyapurahojen ei tietenkään tarvitse olla vastikkeetonta avustusta. Taiteilija tekee työtä kaupunkikulttuurin eteen ja tehdyn työn näkyväksi saattaminen tulisi olla kaupungin tehtävä.

LUOVA TILA / KOHTAAMISPAIKKA / TAIDETALO / KUVATAIDEKESKUS

Kuvataiteilijoiden työhuoneita kaupungilla on muutamia, mutta isompia ateljeetiloja ja kuvataidekeskus tai näyttelytila puuttuu. Tilojen puuttuminen tuli voimakkaasti esiin Kuvataidepäivillä syksyllä 2017. Toivottavasti tämä tarve otetaan tosissaan kun tehdään kaupungin tulevaisuuden linjauksia, suunnitelmia ja politiikkaa. Kymenlaakson museon kanssa yhteistyössä voisi toimia erillinen galleriatila Vellamon ulkopuolella. Näyttelyitä voisi koordinoida myös niin että nämä tilat ns. keskustelisivat keskenään. Mutta niihin olisi myös helppo järjestää omia pienempiä kokonaisuuksia.

Kulttuuripalveluiden järjestäminen on kunnan lakisääteinen tehtävä joten tilan puuttuminen on aika merkittävä huoli. Laissa sanotaan:

”Kunnat ylläpitävät kulttuuritiloja, kuten esitys-, harrastus- tai työskentelytiloja sekä järjestävät tapahtumia ja erilaisia kotiseutu- ja kulttuuritilaisuuksia.”

(LÄHDE: Kulttuurihallinto, lainsäädäntö ja talous, 2017)

Kaupungilla on jo lakisääteinen velvollisuus, mutta pitäisi löytyä vielä lisäintressi järjestää luovan toiminnan tila kaupunkilaisille, joka toimisi kuvataiteilijoiden ja kaupunkilaisten kohtaamispaikkana. Eläväinen kuvataidekaupunki houkuttelisi tänne taiteilijoita muilta paikkakunnilta ja ehkä jopa ulkomailta asti. Pidemmäntähtäimen suunnitelmana voisi olla oman taidemuseon ja jonkunlaisen taidebiennaalin tai triennaalin järjestäminen Kotkaan.

KUVATAIDEKASVATUKSESTA

Kotkalle on elinvoimatekijä että tämänhetkiselle taiteelle on asianmukaiset näyttelytilat. Myös taidekasvatuksen sisältönä vaihtuvat näyttelyt ovat tärkeitä. Kuvataiteen tuominen lähelle antaa mahdollisuuden tarkastella tämänhetkistä taidetta taiteen historian ohella. Alueen monimuotoinen taidekasvatus on voimavara, joka antaa lapsille ja nuorille tasapainoisen kasvun mahdollisuudet. Taiteen perusopetus on etuoikeus, jonka pitää olla helposti saavutettavissa. Kunnan lakisääteisenä tehtävänä on myös järjestää asukkaille mahdollisuuksia taiteen perusopetukseen sekä harrastusta tukevaan opetukseen taiteen eri aloilla.

LÄHTEET:

Taiteilijalehti, 2018. Vain harva museo haki avustusta taiteilijoiden palkkioihin – Ornamo ja STS tyytyväisiä avustuksen jatkumiseen. Viitattu 12.3.2018. Saatavilla: http://taiteilijalehti.fi/museoiden-avustukset-nayttelypalkkioihin-2017/
Avustus museoille taiteilijoille maksettavien näyttelypalkkioiden kattamiseksi 2017-pdf. Viitattu 12.3.2018. Saatavilla: http://minedu.fi/documents/1410845/6014105/www_my%C3%B6nt%C3%B6lista2017+n%C3%A4yttelypalkkiot.pdf/8fe6f609-dcf7-47bd-9591-46dde1c5700e
Prosenttiperiaatteen käsikirja taiteen tilaajalle, 2015. Viitattu 12.3.2018. Saatavilla: http://prosenttiperiaate.fi/wp-content/uploads/Prosenttiperiaatteenkk_Taiteen_tilaajalle_Web.pdf
Teesit ja rahoituksen periaatteet -pdf. 2017. Sitra. Viitattu 6.3.2018. Saatavilla: https://media.sitra.fi/2017/02/27175433/KulttuuriVOS_teesit_ja_rahoituksen_periaatteet-2.pdf
Väisänen Juha-Pekka, 2018. Taiteilijoiden työtä ei pidetä tärkeänä – on maan tapa, ettei taiteilija saa työstään palkkaa. Helsingin Sanomat. Viitattu 12.3.2018. Saatavilla: https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005590865.html
Kulttuurihallinto, lainsäädäntö ja talous, 2017. Kuntaliitto. Viitattu 4.3.2018. Saatavilla: https://www.kuntaliitto.fi/asiantuntijapalvelut/opetus-ja-kulttuuri/kuntien-kultturipalvelut/kulttuurihallinto-lainsaadanto-ja-talous

 

Vision kirjoitti: Johanna Rotko

Työryhmä laati kuvataideohjelman, jossa oli mukana isompi työryhmä. Koko kuvataideohjelma ladattavissa tästä.