Juha Metso

Hirvelä

cv

www

Valokuvataiteilija. Juha Metso
Suurelle yleisölle Juha Metso on tullut tutuksi lähes kaikkien Suomen valtakunnallisten lehtien sivuilta, hän on toiminut arvostettuna ja työllistettynä freelancekuvaajana jo parinkymmenen vuoden ajan. Metson kuvat tunnistaa lehtien sivuilta välittömästi - niissä on yleensä ihminen tai ihmisiä mukana, ja kuvan rajaus yhdessä kohteen tai kohteiden poseeraamisen täydellisen puuttumisen kanssa aikaansaa joskus lievästi surrealistisen tunnelman. Metson kuvat ovat sukua ranskalaisten dokumenttivalokuvan pioneerien "vangittu hetki"-suuntaukselle, mutta Juha Metson kohteet ovat aina tietoisia kuvaustilanteesta, ja heidän luontevuutensa kameran edessä johtuu Metson psykologiantajusta ja innostavasta avoimuudesta. Harvoin hän myöskään odottaa "oikeaa" hetkeä, vaan juttelee ihmisille ja ohjailee heitä joskus huomaamattomasti, joskus määrätietoisesti, ja antaa kameran koneperän laulaa. Yhdestä sessiosta voi syntyä satoja otoksia.

Tätä kirjoittaessani Juha Metso on noussut suomalaisen valokuva-maailman huipulle. Noin vuodesta 1992 eteenpäin häneltä on nähty useita yksityisnäyttelyitä joka vuosi, ja samana vuonna alkoi pyöriä osallistuminen yhteisnäyttelyihin ulkomailla. 1990-luvulla tulivat myös kolme Foto-Finlandian kunniamainintaa, jotka 2000-luvulla jalostuivat kahdeksi Vuoden reportaasikuvaaja- ja yhdeksi Vuoden lehtikuvaaja-palkinnoiksi.

Nyt Metso elää aikaa jolloin hänen kuviaan on esillä jossain päin maailmaa käytännössä koko ajan, päivästä, viikosta ja vuodesta toiseen. Hän on myös itse siirtynyt osittaiselle liikekannalle - päämaja on edelleen synnyinkaupunki Kotkassa, mutta 2000-luvulla Juha Metso on lisäksi asunut ja työskennellyt useamman kuukauden jaksoissa Pietarissa, New Yorkissa, Pariisissa ja Sao Paulossa. Myös kirjat ovat kuluvan vuosituhannen aluevaltaus - Metso on eri kirjoittajien kanssa vallannut tilaa kirjakauppojen reportaasikirjahyllyiltä ja museoshoppien valokuvataideosastoilta. Viime vuosina niiltä ovat löytyneet Metson kirjat Juice Leskisestä (teksti Esa Kero), Suursaaresta (teksti Kauko Röyhkä), Miina Äkkijyrkästä (teksti Jaakko Heinimäki) ja rajantakaisesta Karjalasta (teksti Kauko Röyhkä). Tänä vuonna teoksia ilmestyy kolme: Sielun Veljet-yhtyeen konserttikuvasto (teksti Vesa Siren), näyttelijä Ville Haapasalon Venäjänvuosista kertova kirja (teksti Kauko Röyhkä), sekä kotikaupunki Kotkaa uudella tavalla tarkasteleva teos Kotkacity (teksti Matti Tieaho).

"Mun kuvat on viestikapuloita. Se menee yli kieli- rajojen, muurien ja aitojen yli. Kuvaaminen on niin mahtavaa. Sitä voi näyttää kenelle vain, tässä on tämmöinen. Se toimii tai ei. Jos mun taide ei tunnu jollekin ihmiselle miltään, niin kunnioitan sitäkin. Kuvasta puolet tekee katsoja. Jos kuvalla ei ole katsojaa, on kuin sitä ei olisikaan...
On myös hieno tunne ettei kaikkea tarvitse kuvata. Kaksikymmentä ekaa vuotta hakkasin päätä seinään kun tajusin menettäneeni jonkun kuvan, että voi hitsi ohi meni. Nyt siinä on tullut jo nöyremmäksi...
Mua ei kiinnosta kamerat, ei pätkääkään. Ei kameramerkit, ei pikselimaailma, suljinaika, aukko tai asaluku. Mikä mua kiinnostaa, on mitä mun etsimen läpi näkyy... Aika paljon aikaa menee kyllä tarkkailuun..."
Raimo Poutanen Kamera-lehdessä 2013
Juha Metso valmistui silloisesta Lahden taideteollisesta opistosta, nykyisestä Lahden muotoiluinstituutista 25-vuotiaana vuonna 1991. Hänen ensimmäiset taidekuvansa esittivät lintuja, jotka ovat olleet Metsolle jonkinlainen intohimo jo nuoresta iästä - mies on sekä bongari että rengastaja. Vuonna 1985 löytyi ensimmäinen työpaikka kuvaajana kotkalaisesta Etelä-Suomi-sanomalehdestä, missä siihen aikaan työskenneltiin mustavalkoisten kinofilmikuvien parissa. Ikänsä puolesta vuonna 1965 syntynyt Juha Metso on ikään kuin kasvanut muutokseen: hän aloitti kehitteiden ja muiden litkujen parissa kuten kollegat jo ennen sotia, ja on sen jälkeen nähnyt, ja sekä kokenut että kokeillut kaikki kuvankäsittelyn ja muun visuaalisen meikkauksen vippaskonstit. Hän on päätynyt siihen että kuvankäsittelyä voi puolustella taidepuolella, mutta reportaasissa ja lehtityössä kameroiden kennojen tekninen kehitys on tehnyt muokkauksen tarpeettomaksi.

Juha Metso on esitellyt kuviaan kymmenissä yksityisnäyttelyissä Suomessa, sekä Saksassa, USA:ssa, Venäjällä ja Tanskassa. Hän on osallistunut lähes sataan yhteisnäyttelyyn, joissa hänen kuviaan on edellä mainittujen maiden lisäksi ollut esillä myös Espanjassa, Islannissa, Virossa, Norjassa ja Tsekissä. Metso on kuvannut ympäri maailman, aiemmin mainittujen asuinpaikkojensa lisäksi mm. Etiopiassa, Kosovossa, Turkissa ja Afganistanissa. Hänen 1990-luvun taidevalokuva- ja performanssiprojekteistaan tunnetuimpia ovat Taideahtaajat (yhdessä Timo Mähösen ja Heimo Suntion kanssa) sekä Life of Albert (yhdessä Matti Tieahon kanssa).

Metson kuvia on hankittu mm. Suomen valtion ja Suomen valokuvataiteen museon sekä useiden kaupunkien taidemuseoiden kokoelmiin. Hänet on palkittu noin tusinalla merkittävällä valokuva-alan palkinnolla, ja hänet on laajasti huomioitu suomalaisissa valokuvauksen ammattilaislehdissä vuodesta 1991 eteenpäin. Mainittuna vuonna Metso koki ammatillisen läpimurtonsa kun hänen sarjansa "Totta" - kuvia kaikille hyville ihmisille selviytyi Foto-Finlandia-kilpailun finaaliin.

Juha Metso on Valokuvataiteilijoiden Liiton ja Kotkan taiteilijaseuran jäsen, sekä Kotkan valokuvakeskuksen perustajajäsen.
Josper Knutas 2013